tiistai 17. toukokuuta 2011

Pienin askelin

17.05.2011 - 14:58
Huh... Kävin äsken kävellen kaupassa ja se oli kyllä taas niiiin fiksu veto kun olla ja voi... Ainoa kauppa jonka sijainnin tiesin kun sattuu olemaan Mannerheimintiellä oleva Alepa... Tästä on kilometri Stenbäckinkadulle ja tosiaan se Mannerheimintie on sitten tuolla Stenbäckinkadun toisessa päässä... Muovikassin raahaaminen sieltä kävi kyllä urheilusta.

Mutta siis eilen leikkaus meni hyvin ja päästiin sitten jo Juusoa katsomaankin. Paljon menee letkuja ja rintakehä tosiaan on vielä aluksi auki. Kun sydän ja muut sisäelimet voi turvota, niin se rintakehä pidetään sitten auki, ettei tule liikaa painetta.

Päästiin eilen tosiaan sitten muuttamaan tänne mäkkäritaloon ja tämä on kyllä pikkasen verran hieno! Tällanen iso hirsihuvila. Joona on tämän sinisen talon ainoa lapsi. Aamulla oli työntekijät ihmetelly, että "eikö teidän lapsen pitäny olla teholla" no joo niinhän Juuso onkin, mutta tämä lapsi on Joona... Ne ei siis tienny, että meillä on toinenkin lapsi. Joku infokatkos. Ei kuulemma tähän siniseen taloon yleensä oteta lapsia. Enpä kyllä tiedä miksi ei. Täällä on syöttötuoli, piirrettyjä (VIDEOITA :D ), syöttötuoli, lasten muoviastiat ja leikkihuone. Ja tosiaan nyt kun Joona on ainoa lapsi tässä talossa niin sehän saa sitten tuollasen ison leikkihuoneen ihan omaan käyttöönsä :D

Kävin äsken tuossa reissun taas sairaalalla. Juuson toipuminen on edennyt hyvin. Joitain lääkkeitä on pystytty jo pikkasen vähentää ja turvotusta ei oo ihan kamalasti tullut. Yöllä oli ollut sellanen pieni "tilanne", että rintaa auki pitävä levitin oli raapaissut sydämen pintaa ja aiheuttanut pienen pintaverenvuodon. Siitä oli sitten onneksi selvitty sillä, että levitin ja muut systeemit oli vaihdettu. Se vuoto oli tyrehtynyt aika nopeasti.
Kipulääkkeitähän Juuso saa aika paljon, mutta silti on aika pintapuolisessa unessa. Eli välillä jo vähän heräilee. Kun menin sinne, suu liikkui ihan niinkun olisi yrittänyt tuttia tai jotain imeä. Ja sitten kun Juuso kuuli mun äänen se yritti avata silmiä. Sen verran on turvoksissa vielä silmät, että ei se ihan kovin hyvin niitä auki saanut, mutta räpytteli kovasti. Hoitaja siinä sanoi, että näemmä kestää ihan hyvin heräämisen. Joskus leikkauksen jälkeen ei noin nopeasti vielä oikein kunto kestä heräämistä, mutta tosiaan Juuso näemmä sen ihan hyvin kestää.

Tapasin myös lääkärin ja se sanoi toipumisen edenneen oikein hyvin. Tietenkään ei voi luvata, että jatkuis samaan malliin. Aina voi tulla takapakkeja. Mutta jos toipuminen etenee näin hyvin, rinta laitettaan kiinni huomenna tai ylihuomenna. Sen jälkeen seuraava juttu on sitten hengityskoneesta irtautuminen. Ensin varmaan laitetaan siihen nasaalipumppuun. Joskus sitten kun hengityskoneesta on päästy, voidaan ruveta ajattelemaan siirtoa tavalliselle osastolle.

Mutta nyt laittamaan ruokaa ja sitten pian taas takas Juuso katsomaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti