Yleensä on ihan kiva asua täällä keskellä ei-mitään. Mutta tuo keskussairaala saisi olla vähän lähempänä. Ennen olen ajatellut tätä vain synnytysten ollessa ajankohtaisia, mutta nyt tuli taas sellainen fiilis, kun postilaatikosta tuntuu löytyvän joka päivä uusi kirjekuori. Joka päivä uusi kutsu jollekkin eri paikkaan. Neljä käyntiä yli 50km päähän reilun kuukauden sisään. Korvapolille, foniatrian polille, lastenosastolle, kirurgian polille ja labraan. Noista korva-ja foniatrian polit liittyy samaan käyntiin. Onneksi lapset on hoidossa ja saan ottaa yhden pojan kerrallaan reissuun. Ei tarvitse yrittää pidellä huutavaa mukulaa sylissä samalla, kun yrittää kuunnella lääkäriä ja katsoa, mitä pahuutta se toinen nyt tekee...
Ennen joulua siis tiedossa vielä Juuson sydänkuulumisia ja ehkä myös pientä pintaraapaisua siitä, mitä Joonalle siellä foniatrilla sanottiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti