tiistai 20. joulukuuta 2011

Piikkejä


20.12.2011 - 11:28
Eilen oli Juusolla kunnon piikkipäivä.
Juusollahan jatkuu siis se Marevan-lääkitys ja sitä varten sitten käydään n. 2 kertaa viikossa terveyskeskuksessa mittamassa se inr.

Eilen mentiin sitten aamupäivästä terveyskeskukseen ja tottakai mä taas unohdin, että ne labran tädit on siihen tiettyyn aikaan syömässä. No ei siinä mitään; oma moka. Istuttiin sitten Juuson kanssa odottelemaan. Siihen tuli sitten yksi nainen odottelemaan myös ja hetken päästä siihen tuli yksi vanhempi mies. Sellanen jotain 50-60 vuotias. Sanoin sitten sille miehelle, että siellä on hoitajat syömäsä, kun se yritti siitä luukusta kattella, et näkyykö ketään. Jotain se sitten mutisi siitä kun nyt joutuu odottamaan ja hänellä menee koko päivä ja muuta sellaista.

Hetken päästä siihen tuli sitten tämän miehen vaimo. Sen kanssa tuli sitten juteltua siinä. Tämä nainen sitten kertoi sen miehen sairastavan keuhkokuumetta joka ei meinaa parantua. Siinä tuli sitten myös puhetta Juuson sydänviasta ja siitä, että ollaan nyt menossa se rsv-rokote ottamaan, ettei vaan tuu Juusolle mikään keuhkosairaus. Selitin myös, että sydänvikaselle joku sellanen keuhkopöpö tarkottaa tehoreissua jne.
Se mies siinä sitten yski ja sit tää nainen sano sille miehelle, että tulla kauemmas, ettei vain pikkuiseen tartu. Niin sit tää mies sano siihen vain jotain sellasta, että on niitä pöpöjä nyt niin paljon liikkeellä, että kyllä se sen jostain saa.

Pisti kyllä niin vihaksi. Ensinäkin, että aikunen mies kitisee kun joutuu hetken odottamaan. Me odotetaan siellä kaks kertaa viikossa ja kuitenkin Juuso on aika pikkuinen. Ja sitten tollanen piittaamattomuus muutenkin. Niin ja tottakai sitten kun ne labratädit tuli niin tää mies etuili sitä siinä välissä tullutta naista.
Juuso oli taas tosi reipas ja saatiin hienosti inr mitattua. Edelleen se roikkuu siellä alle tavotteiden, joten kun soitin Ouluun niin Markku taas vähän nosti annostusta. 4,5mg on tällä hetkellä, jos se nyt sitten tästä lähtis nousuun.

Siitä sitten lähdettiin ajelemaan keskussairaalaan. Matkalla sieltä ehdittiin jo soittaa, että oonhan mä muistanut. Sen verran meni tossa tk:ssa aikaa.
Sairaalassa Juuso kävi sitten puntarilla ja grammalleen 9kg oli painoa pötkylällä :D Vähän tuli itkua sitten kun sitä rokotetta annettiin, mutta se loppui sitten nopeasti.
Kotona Juuso on ruvennut pyörimään pitkin lattiaa. Eilen pyöri olkkarista keittiiöön. Saa nähdä miten oppii ryömimään kun kerran pyörimälläkin pääsee.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Jei!

13.12.2011 - 18:13
Oioi! Nyt se Juuso sen oppi. Nimittäin kääntymään mahalleen :)
Kattelin tossa, että oli jotenkin erilailla kyljellään kun normaalisti ja seuraavaksi kun katoin se olikin mahallaan ja hymyili tyytyväisenä.
Jei!! Hyvä Tuutu <3

Edit: Kahden selältä mahalle pyörähdyksen jälkeen Juuso oppi sitten tälle illalle vielä kääntymään mahalta takasin selälleen :)

perjantai 9. joulukuuta 2011

Oulun reissua


09.12.2011 - 12:57
Juuso tuli eilen 7kk. Aika on mennyt valtavan nopeasti.
Eilen oli sitten myös Oulun kontrollia. Mulla oli aamulla seittämältä kello herättämässä. Siinä sitten söin aamupalan ja laitoin Juuson valmiiksi. Sitten ajeltiin ensin tuohon terveyskeskukseen mittaamaan inr. Oli pikkasen taas laskenut ja näytti 1.6. Tavotehan oli saada se pysymään välillä 2-3.
Siinä vaiheessa onneks tajusin kattoa, että ei ole navigaattoria autossa. Joten hakemaan se kotoa. Sitten huomasin, että tankki on melko tyhjä eli ei auttanut kun ajella ensin tankkaamaan. Eli siis ihan käteen meni aikataulut jo aamusta. Aika oli 11:30 ja oltiin sitten ilmottautumassa 11:25, eli ihan ajallaan. Tosin parkkihallissa sitten tajusin, että niin... Ne matkarattaat ei oo kyydissä. On muuten pikkasen jo raskasta raahata Juusoa turvakaukalossa. Kun vielä oli sitten kaksi laukkua (oma ja Juuson) meinas kyllä loppua käsivoimat ihan täysin.

Hoitajalle päästiin heti. Saturaatiot oli 85, eli ihan normaalia tasoa. Pituutta oli ihan pikkasen yli 70 senttiä (se oli jotain 70,1 tai 70,2 tms). Painoakin sitten jo 8,530kg. Eli turvakaukalon kanssa yli kymmenen kiloa raahattavaa jo. Tällä vauhdilla Juuso ottaa tossa painossa vielä Joonan kiinni.
Kardiologille jouduimme sitten odottelemaan aika kauan. Ja ennen meitä tullut perhe sitten varmaan sai jotain huonoja uutisia kun tulivat itkien pois sieltä huoneesta. No siinähän sitten ehti iskeä Juusolle nälkä ja se huusi sopivasti ku syötävä kun viimein päästiin tutkittavaksi. Kävin sitten nopeasti juoksemassa maitopullon lämmitykseen ja sitten helpotti.

Juusolla oli kaikki ok. Läpät pitää ja uusi rakennettu verenkiertosysteemi toimii.
Lääkkeitä päästään nyt hiljalleen vähentelemään. Ensin vähennetään yksi annos furesista ja yksi annos natriumia päivässä. Sunnuntaina sitten toinen annos natriumia ja tiistaina lopetetaan natrium ja furesis kokonaan. Helmikuussa sitten loppuu se Marevan myös. Eli näillä näkymin on mahdollista, että Juuso voisi helmikuun jälkeen olla hetken aikaan täysin lääkkeetön.

Lääkäriltä kun päästiin oli kello jo melkein yksi. Meille oli labra-aika merkattu 12:30. Mutta se on vähän sellanen,että sinne mennään jahka lääkärin luota päästään. Mutta siellä sitten eteen tuli ongelma. Nimittäin Juusolta ei meinattu millään saada verikoetta otettua. Ensin yritettiin Juuson paremmasta kädestä niin, että Juuso oli sylissä. Ei onnistunut. Suoni löyty mutta sieltä ei saatu tulemaan mitään. Sitten hoitaja etsi suonta siitä huonommasta kädesta ja ei lyötynyt sellaista, mihin olisi uskaltanut lähteä pistämään. Sitten nostettiin Juuso sängylle ja kokeiltiin päästä. Kahteen kertaan. Ne suonet vain "sylki" neulan koko ajan pihalle. Sitten haettiin jo toinen hoitaja kokeilemaan. Kokeiltiin tällä kertaa siinä sängyllä ottaa niitä näytteitä käsistä. Ensin siitä paremmasta kädestä. Neula meni oikein hienosti, mutta verta ei vaan tullut neula läpi. Vierestä kylläkin. Sitten seuraavaksi hoitaja kokeili sen huonomman käden ja aikansa tutkailtuaan löysi sieltä suonen ja lopulta sitten saatiin sieltä se verinäyte. Aikaa tähän meni melkein tunti ja koko ajan Juuso huusi ku syötävä.
Totesi sitten vain se ensimmäinen hoitaja, että "Hyvä kun on noin rauhallinen äiti. Rauhottaa sitten tässä lasta ja hoitajia" :D

Sairaalasta mentiin sitten Juuson kanssa kyläilemaan Juuson kummisedällä. Juuso raukka oli vain niin väsynyt, että nukkui koko kyläreissun. Viiden aikaan oli vain sitten jo pakko herättää pikkumies syömään, että päästiin kotiin päin.

Käytiin sitten vielä paluumatkalla katsastamassa Ylivieskan Prisma ja samalla hain siitä Hesburgerista matkaan syömistä. Kello oli melkein seittämän siinä vaiheessa ja olin koko päivänä syönyt aamulla muroja ja kylässä pullan ja keksin. Hiukkasen oli nälkä.

Kotona oltiin sitten vähän ysin jälkeen. Eli siinä tuli ihan kiitettävästi yli 13 tuntia päivälle mittaa.
Mutta on se Juuso aika hyvässä kunnossa kun seuraava kontrolli laitettiin niin paljon eteenpäin, että vasta 2kk päästä joskus tarvii seuraavan kerran Ouluun.

perjantai 2. joulukuuta 2011

Rotanmyrkky

02.12.2011 - 11:15
Täytyy muuten sanoa, että olipa harvinaisen nopeaa toimintaa tuolta Helsingin päästä kerrankin. Tiistaina lähdettiin kotiin ja keskiviikkona oli jo laatikossa Kelaa varten tarvittava lääkärin C-todistus sekä epikriisit!

Juusolle nyt sitten tosiaan tuli kotiin lääkkeiksi Marevan, Furesis ja Natriumlisä. Natrium menee sen kolme kertaa, Furesis kaksi kertaa ja Marevan kerran vuorokaudessa. Silti suuritöisin noista on tuo Marevan. Se nimittäin vaatii sitä seurantaa.

Keskiviikkona heti oli asioiden hoitopäivä. Ensin käytiin Juuson kanssa terveyskeskuksessa. Selitin asiani ja päästiin sitten tapaamaan hoitajaa joka noista vastaa. Se laittoi meille kestolähetteen labraan. Meille sanottiin Helsingistä, että alkuun joka päivä pitää käydä inr-arvoja mittaamassa. Sitten mentiin labraan ja siellä kävi useampi täti Juusoa ihastelemassa. Ja Juuso oli oikein reipas. Ja se sai sitten kiiltokuvan.

Sitten vein Juuson kotiin ja lähdin reseptinipun kanssa apteekkiin. Siinä samalla reissulla soitin siten Ouluun Juuson kontrolleista vastaavalle kardiologille tuosta inr arvosta. Sille oli Helsingistä faksattu sellanen taulukko johon oli laitettu Juuson arvot ja annetut lääkemäärät tähän asti. Sieltä sitten kardiologi antoi määrän keskiviikolle ja torstaille ja käski käydä perjantaina mittaamassa seuraavan kerran. Kuulemma sitten katellaan lääkkeille määrät viikonlopun yli. Tämä helpottaa kummasti sillä muuten olisi joutunut käymään mittauksissa Kokkolassa asti.

Tuo Marevan on sellasta rotanmyrkkyä,että oli pakko käydä ostamassa sitten lukollinen rasia niille, ettei Joona vaan saa käsiinsä niitä. Päivittäiset annokset kyllä sitten aina jaan valmiiksi, mutta niitä säilytetään sitten vessan kaapin ylähyllyllä mihin Joona ei pääse. Joona ei saa vessanovea auki kun sen kahva on käännetty eikä muutenkaan ylettyisi noin ylös. Se kun pääsee vessaan vain valvotusti, niin ei ehdi sinne mitään tuolia kantamaan.

torstai 1. joulukuuta 2011

Pari kuvaa reissusta

01.12.2011 - 11:00
Tässä nyt sitten vielä vähän kuvia reissusta. On kiva päästä näitä laittamaan nyt omalta koneelta. Sen verran työlästä oli sillä mäkkäritalon koneella laitella, kun piti ettiä ne aina kamerasta. En viittiny sinne tallentaa mitään.
Väsy iski pienelle Tuutulle

Juusolla on tapana katsella hyvin epäluuloisesti joitain ihmisiä. Hoitajia nauratti kun sen verran epäluuloista tuijotusta saivat etenkin lääkärit osakseen

Joonan sai pysymään hetken paikoillaan (tai yleensä Juuson huoneessa) kun toi sille vähän leluja sinne. Muutan yleensä kiinnostus pikkuveljeä kohtaa kesti n. 15 sekunttia ja sen jälkeen sitten kuului jo "Hauaa, eikkii!"

Leikkihuoneessahan sitten Joona taisikin viettää suurimman osan noista vierailuiden ajasta

Lastenklinikalla on K4 ja K3 osastoille tultaessa portaissa muumeja. Niitä piti Joonan kanssa usein ihastella. Tosin sitten se keksi, että on hissi ja sen jälkeen olikin joka kerta "hissi hauaa! Noona paina appi!" :D

Huomatkaa etenkin kuvan vasemmassa reunassa oleva kolmekorvainen Nipsu :D

Sisältä tuo Lastenklinikan K4 osasto näyttää tältä

Seinätarroista lemppari on kyllä toi kirahvi jonka kroppa on toisella puolella käytävää ja pää toisella