10.09.2011 - 15:38
Joo tosiaan mentiin kahden aikaan
sairaalalle takas ja siellä jouduttiin sitten odotella puoli neljään
ennenku Juuso pääsi heräämöstä pois.
Juuso oli tietysti sitten aika tööt kun se sinne osastolle pääsi. Söi kuitenkin ja jakso hetken olla hereillä ja seurustella siinä. Joskus vähän seiskan jälkeen lähdettiin sitten käveleskelemään takas hotellille. Palloiltiin siellä hetki ja lähdettiin sen jälkeen syömään.
Siitä sitten suunnistettiin kattelemaan ilotulituksen SM-kisoja. Oli kyl hienot esitykset :) Tosin ihan väärä voitti! Ensimmäinen esitys (joka ei päässyt edes kolmen parhaan joukkoon) oli ehdottomasti kyllä paras noista.
Tavattiin siinä sitten kaveri miehensä kanssa. Heillä on myös lapsella HLHS. On jotekin aina niin mukava huomata, että ei ole tämän asian kanssa yksin.
Tosin tällä kerralla tavattiin muutenkin muitakin perheitä saman asian kanssa. Savosta yksi perhe, jonka poika oli jo 14 vuotias. Oli ollut neljäs tai viides jolle kaikki kolme leikkausta tehtiin. Sitten toinen perhe, joiden poika oli toipumassa ensimmäisestä leikkauksesta. Oli siis n. 2,5 viikkoa vanha. Siinä oli isällä vielä se alkushokki asian kanssa päällä ja toivon, että jotenkin onnistuttiin olemaan avuksi.
Olis kiva muuten tietää tilastoa HLHS:n esiintyvyydessä tosta sukupuolijakaumasta. Kun mä tiedän ite nyt kuusi lasta ja niistä viisi on poikia. Jotenkin tuntu muutenkin, että tuolla sydänosastolla on näkynyt paljon enemmän poikia kun tyttöjä. Mutta siis nämä omat havainnot on niin pieniä, että niiden perusteella ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä.
Eilen sitten laitettiin kello herättämään kasilta ja tarkotus oli käydä vain aamupalalla ja pakata ja lähteä sitten vain heti sairaalalle. No joo. Muutama muukin oli aamupalalla samaan aikaan. Oli hieman jonoa. Sitten kun saatiin pakattua kamppeet ei meinattu päästä hissiin. Kun sielläkin muutama muukin halus samaan aikaan ylös tai alas. Ja tosiaan meillä oli sitten ne lastenvaunut. Tosin nyt sitten niissä oli laukkuja. Ja sitten siihen aikaan myös muutama muu halus lähtä ja huoneita maksamaan oli myös melkoinen jono. No päästiin me sitten lopulta sinne sairaalalle. Nähtiin vilaukselta vielä tämä sama kaveri, jonka kanssa oltiin sitä ilotulitusta kattomassa.
Kun päästiin osastolle siellä oli lääkärin kierto jo mennyt ja kotiutuslupa annettu. Mutta tosiaan sitten ei ehditty itte lääkärin kanssa juttelemaan. Kuulemma katetroinnin tulokset esitellään ens tiistaina kir-kar-kokouksessa (eli siis vissiin kirurgi-kardiologi :D ) ja saadaan sitten kotiin tietoa kirjeitse.
Juuson lääkitys muuttu nyt sillee, että tästä eteenpäin ei enää haeta niitä jauhepusseja, vaan tabletteja. Niitä sitten ite jaetaan ja murskataan. Tästä eteenpäin annostus on 3/4 pilleriä.
Kotiin kun päästiin niin Joonalle oli sitten noussut kuume. Eli viimeyö oli jotain melkolailla tuskaa. Pojat heräili vuorotellen. Juusolla on ilmeisesti kurkku kipeä intuboinnista (oli eilen taas ääni ihan pois) ja syöminen ei meinaa onnistua millään. Joona onneks alkaa olla jo paremmassa kunnossa. Ei tunnu enää kuumalta ja jaksaa jo pahuuttakin vähän tehdä.
Seuraava Oulun kontrolli olis joskus lokakuussa ja se leikkaus sitten tosiaan joskus loka-marraskuussa. Ensi viikolla sitten normaali lääkärineuvola.
Juuso oli tietysti sitten aika tööt kun se sinne osastolle pääsi. Söi kuitenkin ja jakso hetken olla hereillä ja seurustella siinä. Joskus vähän seiskan jälkeen lähdettiin sitten käveleskelemään takas hotellille. Palloiltiin siellä hetki ja lähdettiin sen jälkeen syömään.
Siitä sitten suunnistettiin kattelemaan ilotulituksen SM-kisoja. Oli kyl hienot esitykset :) Tosin ihan väärä voitti! Ensimmäinen esitys (joka ei päässyt edes kolmen parhaan joukkoon) oli ehdottomasti kyllä paras noista.
Tavattiin siinä sitten kaveri miehensä kanssa. Heillä on myös lapsella HLHS. On jotekin aina niin mukava huomata, että ei ole tämän asian kanssa yksin.
Tosin tällä kerralla tavattiin muutenkin muitakin perheitä saman asian kanssa. Savosta yksi perhe, jonka poika oli jo 14 vuotias. Oli ollut neljäs tai viides jolle kaikki kolme leikkausta tehtiin. Sitten toinen perhe, joiden poika oli toipumassa ensimmäisestä leikkauksesta. Oli siis n. 2,5 viikkoa vanha. Siinä oli isällä vielä se alkushokki asian kanssa päällä ja toivon, että jotenkin onnistuttiin olemaan avuksi.
Olis kiva muuten tietää tilastoa HLHS:n esiintyvyydessä tosta sukupuolijakaumasta. Kun mä tiedän ite nyt kuusi lasta ja niistä viisi on poikia. Jotenkin tuntu muutenkin, että tuolla sydänosastolla on näkynyt paljon enemmän poikia kun tyttöjä. Mutta siis nämä omat havainnot on niin pieniä, että niiden perusteella ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä.
Eilen sitten laitettiin kello herättämään kasilta ja tarkotus oli käydä vain aamupalalla ja pakata ja lähteä sitten vain heti sairaalalle. No joo. Muutama muukin oli aamupalalla samaan aikaan. Oli hieman jonoa. Sitten kun saatiin pakattua kamppeet ei meinattu päästä hissiin. Kun sielläkin muutama muukin halus samaan aikaan ylös tai alas. Ja tosiaan meillä oli sitten ne lastenvaunut. Tosin nyt sitten niissä oli laukkuja. Ja sitten siihen aikaan myös muutama muu halus lähtä ja huoneita maksamaan oli myös melkoinen jono. No päästiin me sitten lopulta sinne sairaalalle. Nähtiin vilaukselta vielä tämä sama kaveri, jonka kanssa oltiin sitä ilotulitusta kattomassa.
Kun päästiin osastolle siellä oli lääkärin kierto jo mennyt ja kotiutuslupa annettu. Mutta tosiaan sitten ei ehditty itte lääkärin kanssa juttelemaan. Kuulemma katetroinnin tulokset esitellään ens tiistaina kir-kar-kokouksessa (eli siis vissiin kirurgi-kardiologi :D ) ja saadaan sitten kotiin tietoa kirjeitse.
Juuson lääkitys muuttu nyt sillee, että tästä eteenpäin ei enää haeta niitä jauhepusseja, vaan tabletteja. Niitä sitten ite jaetaan ja murskataan. Tästä eteenpäin annostus on 3/4 pilleriä.
Kotiin kun päästiin niin Joonalle oli sitten noussut kuume. Eli viimeyö oli jotain melkolailla tuskaa. Pojat heräili vuorotellen. Juusolla on ilmeisesti kurkku kipeä intuboinnista (oli eilen taas ääni ihan pois) ja syöminen ei meinaa onnistua millään. Joona onneks alkaa olla jo paremmassa kunnossa. Ei tunnu enää kuumalta ja jaksaa jo pahuuttakin vähän tehdä.
Seuraava Oulun kontrolli olis joskus lokakuussa ja se leikkaus sitten tosiaan joskus loka-marraskuussa. Ensi viikolla sitten normaali lääkärineuvola.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti